Valentinen Valentino



Heippa ja ihanaa rakkaudentäyteistä ystävänpäivää! Itse olen yksi niistä onnekkaista, jotka ovat sattuneet syntymään tänä talvisena helmikuun 14. päivänä. Sinä vuonna kun minä synnyin, sattui päivä olemaan vieläpä sunnuntai, tuplasti hyvät enteet! Siinä illansuussa äitini ja isäni siis saivat toisen lapsensa, lähes viisikiloisen kiljuvan pulleron. Kaksi vuotta vanhempi isoveli ei ollut tietenkään hirveän innoissaan, ainakaan siinä vaihessa, kun hän tajusi minun tulleen jäädäkseni. Elämä on vienyt ja tuonut, antanut ja ottanut. Nyt tästä nelihenkisestä 50-luvulla muodostuneesta ydinperheestä ei sitten olekaan jäljellä kuin minä. Onneksi minulla on kaksi lasta ja jopa kaksi lapsenlasta ja kiva mies, joiden kanssa elämä jatkuu. Näin se menee...

Tänään vietän siis synttäreitä ja ystävänpäivää, pyhää Valentinea. Oli kiva herätä vienoon ruusuntuoksuun; Eki oli jo yöllä laittanut olkkarin pöydälle kauniin ruusukimpun. Tästä nyt aamiaisen jälkeen siirryn varmaan sitten ihanalle punttisklubille pikkutreeneihin, sitten olen luvannut jeesata hetken Red Shoessa. Sen jälkeen on nähtävästi vuorossa pieni kierros erilaisissa Valentinen-vietoissa. Päivä huipentuu Ekin valmistamaan illalliseen. Lasten ja lastenlasten kanssa vietettiin synttäreitä jo sunnuntaina, muita synttärikutsuja ei olekaan tällä kertaa suunnitelmissa. 

Mutta nyt kuulkaas -synttärin ja Valentinenpäivän kunniaksi - esittelen teille  jokunen aika sitten tekemäni ison sijoituksen; Valentinon laukun. Aina, kun sijoitan johonkin vähän hinnakkaampaan, täytyy minulla olla liuta hyviä selityksiä ja syitä. Niin siis nytkin. Suurin ja järkevin syy ostokseeni on, että oikeesti tarvitsin uuden laukun. Se on totta, kaikki vanhat laukut ovat kulahtaneita, tai muuten vaan ihan tyhmiä. Uusi oli siis pakko saada. Lisäksi minulla on ollut rankka vuosi ja olen vähintäänkin ansainnut jotain kaunista ja kannustavaa. Sitäpaitsi tänä vuonna emme antaneet toisillemme joululahjoja, joten jokainen saa ostaa itselleen just sen lahjan, jonka haluaa. Ja onhan niitä muitakin syitä, esim. se, että kun kerran voin ostaa laukun, niin ostan. Eikös vain? 
Ei tästä mitään huonoa omaa tuntoa tarvitse potea, ihan hassua nämä selittelyt. 

Tässä siis mun ihana roosa laukkuni, jota käytän koko ajan ja joka saa minut iloiseksi aina vaan.

Hyvää ystävänpäivää rakkaat kaikki <3







 Musta karvapallero on Red Shoesta, käy kivasti tähän ja tekee veskasta vähän rennomman



Because I am worth it - eiks ni?

Kommentit

  1. Juuri niin ;-D. Ja onnittelut, vuosiahan ei enää lasketa!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti