Nuppu- ja kukintailoa Töölössä

Heipähei! Onni muodostuu pienistä asioista, sehän ei ole mikään uusi oivallus, eihän? Nyt olen niin superonnellinen kukistani. Kolme kasvia on yllättänyt minut täysin! Olin kuvitellut, että peli oli pelattu orkidean, St Paulian ja kaktuksen kanssa. Kaksi ensimmäistä oleili pitkään entisessä asunnossa nuukahtaneina ja kukkimattomina. Vähän eloa niissä oli havaittavissa, enkä sen johdosta voinut heittää niitä menemään vaan pakkasin mukaan tänne Töölööseen. Koska ne eivät tod. olleet missään edustuskunnossa asetin ne keittiön ikkunalaudalle, vähän niinkuin piiloon muiden, joidenkin reippaampien, kasvien väliin. Kaktus puolestaan oli kitunut täällä Töölössä muutaman vuoden, eikä äitini etenkään viimeisinä aikoina sitä todellakaan hoitanut; päin vastoin, hän kyseli minulta välillä, että heitettäiskö se kuivakka kasvi pois. Mutta sinne keittiön ikkunalaudalle se kuitenkin sai jäädä. Nyt yhtäkkiä kaikki nämä  kolme kasvia ovat virkistyneet ja alkaneet rakentaa nuppuja ja kukintoja. En tajua! Olen tietty nyt välillä muistanut niitä kastella ja ovathan ne saaneet seuraksi muitakin viherkasveja, mutta silti. Ainoa selitys on, että nyt ne vaan viihtyvät täällä hyvin ja antavat toisilleen voimaa ja elämänintoa. Mystistä mutta ihanaa! Kun tässä jokunen päivä sitten huomasin tämän elämän ihmeen tapahtuneen, riemastuin niin, että kyyneleet alkoivat valua pitkin poskiani - elämä voittaa, marraskuussakin <3

 Orkidean herkkä jälleensyntyminen, sivussa näkyy kuolleita kuivuneita oksia

 Ja tämäkin suloisuus - ottaa ihan sydämestä tämä onni 
 ja sitten vielä kaktus, monta ruskeaksi mennyttä pätkää olen poistanut, 
ja nyt nuppuja on pilvin pimein!
Tässä keittiön ikkunan viidakko, vähän tuolla on noita kuolemaa mahd. tekeviä kasvejakin - en tiedä olenko kastellut liikaa vai liian vähän. Kuulin kukkakaupassa, että mielummin vähemmän vettä kuin Vinkkejä?

Kommentit