Jouluvääntöjuoni

Mieheni kärsii jokavuotisesta jouluällöstä, ts. joulu ahistaa.... Asia tuli taas ilmi eilen, kun aloin funtsia kämpän saattamista jouluisempaan kuntoon.  Meillä on nimittäin sellainen työnjako, että Eki vastaa kamojen roudaamisesta varastoon ja takaisin, sitä mukaan kun sieltä jotain tarvitaan tai sinne jotain pitää piilottaa. Mm. joulukamat ovat ahdettuna sinne pienen varastoon aina off season -kaudella. Nyt mun mielestä olisi taas aika vaihtaa sesonkia; hakea joulukamat ja sulloa tilalle jotain arkikamaa pois alta. Matkassa on vaan yksi mutka; Eki on nimittäin sitä mieltä, että marraskuu ei tod. ole vielä ole mikään joulukuukausi - hänen mielestään joulua ei tarttis muka viettää laisinkaan.  Kun selittelen, että joulunodotus on kivaa ja, että  Aleksin joulukatukin avataan jo huomenna, on mieheni aivan äimistyksissään ja saa melkein paniikkikohtauksen :o. Nyt ovat hyvät neuvot tarpeen! Mutta sitten saan älynväläyksen, muistutan, että glögi kuuluu myös joulunodotukseen! Miehen synkkä ilme muuttuu, yhtäkkiä joulun odotus on  hyvä alkaa just nyt, ei yhtään myöhemmin. Siis diili: kamat varastosta ja mä haen glögit! Onnellinen kompromissi. Nyt olen saanut pienet kranssini esiin ja sen kunniaksi voimme skoolata mukillisella Blossaa. Kyllä se tästä, kitaristi lähtee viiden päivän keikkareissulla ja mulla on  täysi rauha somistella täällä just niin paljon kun vaan ikinä sielu sietää!





 ps. peili ei ole likainen, se on vaan vanha ja viallinen :)



Lopussa kiitos seisoo!

Kommentit