Keikkaskraga

Muuttopäivittely jatkuu...

Muuton yhteydessä pitää siis päästä eroon paljosta, mutta muutossa myös häviää aina jotain. Tai siltä ainakin tuntuu; me pyörimme täällä päivittäin ja ihmettelemme missä mikäkin tavara on. Lähinnähän on kyse pienemmistä tavaroista - huonekalut ja muut tilaa vievät irtaimet ovat suht hyvin tiedossa, mutta kaikkea sellaista pienempää saa etsiä. Nyt viimeksi Eki ihmetteli, mihin hänen keikkaskragansa ovat hävinneet. Muusikkomieheni ei yleensä käytä kravattia, hän on vannoutunut t-paitaihminen. Mutta konserteissa ja joillain muilla keikoilla puku ja skraga kuuluvat varustukseen. Koska skragan laadulla, eikä kai oikein ulkonäölläkään, ole mitään suurempaa merkitystä miehelleni, ehdotin, että kysytään mun isältä, josko sieltä kätköistä löytyisi käyttökelpoisia kaulanympärysasusteita. Ja löytyihän sieltä. Faija (90 v) totesi hymähtäen, että on niitä kaapissa ainakin viiskyt! Isäni edustaa miestyyppiä, jolla on ollut solmio joka päivä varmaan ripille pääsystä alkaen. Ja aktiivisenä miehenä hän on vuosien varrella keräillyt jos jonkinlaisten yhdistysten, firmojen ja muiden vastaavia kravatteja kaappiin. Niistä minä sitten katsoin muutaman koekappaleen Ekille - jos vaikka joku näistä natsais miehelleni työkäyttöön. Tässä:


Yritin valita tarjolle suhteellisen neutraaleja malleja, skraganhan täytyy sopia esiintymispukuun, eikä pompata sieltä kovin kirkaasti esiin. Kaikissa isän solmioissa oli joku kuvio tai kuva/logo, eikä logon varmaankaan senkään tulisi näkyä lavalta. 


 Isäni teki lähes koko työuransa Suomen Sokerin palveluksessa, joten sokeritoppa-kravatteja löytyi jokunen. Tämä raidallinen on aika hyvä, kun logo jää melko alas eikä viestittele turhaan itsestään.


Faija on tehnyt paljon sukututkimusta ja jostain keski- ja uudenajan rajamailta on löytynyt yhteyksiä Skotlantiin. Meissä virtaa sekä Lindsayn että Rossin klaanin verta. Siispä garderoobiin on aikoinaan tullut hankittua molempien klaanien solmiot. Lindsaylla on jonkinlainen joutsen-merkki ja Rossilla katajanoksaseppele. Ehkä ei keikoille....?


Ja tämä; nuorkauppakamarin JCI:n vanha kravatti. Uskoisin, että tämä on jostain sieltä 60-luvun alkupuoliskolta, sillä varsinaisten jäsenten pitää olla alle 40 v ja tämä on aivan varmaan niitä ensimmäisiä malleja. Katsokaas vaikka tuota valmistajan nostalgista merkkiä; Trevira.


Treviran skraga on varsinainen retro-helmi. Kun huvikseni etsin lisätietoa Trevirasta (1800-luvulla perustettu kangastehdas)  törmäsin Huutonetissä sulkeutuneeseen ilmoitukseen, jossa samantapaista ruskeaa Trevira -solmiota myytiin yhdeksällä eurolla. Oiskohan tämä vaihtoehto hipstereille? 
Täältä pesee! 

Kommentit