Parasta eksotiikkaa

Viikonloppuna minulla oli opastettavanani yhdysvaltalainen ryhmä, joka oli tullut tutustumaan Suomen hyvämaineiseen koulutusjärjestelmään. Jengissä oli mukana pari proffaa, tohtoreita ja tohtori-koulutettavia yhdestä keskilännen suurista yliopistoista. Ensimmäinen viikonloppu oli pyhitetty kiertoajeluille ja Helsinkiin tutustumiselle. Porukalla oli myös yhteinen illallinen Savotta-ravintolassa. Mut oli buukattu vetämään lauantain kaupunkikiertoajelu Stadissa ja sitten sunnuntaiksi oli sovittu retki Porvooseen. Perussaittari Helsingissä ei minua tietenkään huolettanut, Stadi on Stadi vaikka räntää satais. Sen sijaan olin vähän huolissani siitä sunnuntai-aamun neljän tunnin porvoonkeikasta. Lähtö Porvooseen oli sovittu klo yhdeksäksi - miten ihmeessä saatais aika kulumaan Porvoon vanhassa kaupungissa talvisena sunnuntai-aamuna? Kirkot ovat sunnuntaina varattu jumalanpalveluksille, ravintolat avaavat yleensä vasta kl 12 ja putiikit ovat kiinni yleensä talvisunnuntaisin. Ja kauhu siitä, että taivaalta tulisi räntää tai että olisi ihan älyttömän kylmä, sai minut kyllä aika huolestuneeksi. Mutta huoleni oli ihan turha.

Ensinnäkin, aurinko paistoi täydeltä taivaalta ja sää oli molempina päivinä viileä mutta tyyni. Porvoon reissun varrella kekkasin, että näytän heille enemmänkin maaseutua ja koukkasimme Sipoon kautta. Pysähdyimme ihanan idyllisen keskiaikaisen St.Sigfridin kirkon eteen, ja porukka oli aivan haltioitunut lumesta, auringosta, kauniista maisemista ja sievästä kivikirkosta. Ryhmäläiset olivat myös jo lauantaina olleet ihastuksissaan nähdessään jengiä kävelemässä ja pilkkimässä jäällä ja siksi me - kuljettaja ja minä - päätimme viedä ryhmän Sipoonlahden jäälle. STA:n fantsu kuljettaja Keijo tuntee Sipoon kuin omat taskunsa ja hän tiesi tarkalleen upean paikan mihin meidät veisi. Riemulla ei ollut rajoja kun ryhmäläiset pääsivät kirmailemään jäällä ja nauttimaan Pohjolan eksotiikasta. Sitäpaitsi Porvookin näytti parastaan, jengi nautti kävelystä viehättävässä vanhassa kaupungissa  ja oli siellä sitten kuitenkin joitain putiikkejakin auki jo aamupäivällä. Kirkkoonkin päästiin jo puolen päivän aikaan.  Hyvä reissu - hyvä Suomi!

 Keijo tiesi tarkalleen mihin meidät veisi - loistovalinta

Sipoonlahden veneranta -

kyllähän nämä purret herättivät hilpeyttä:)

Jengi valloillaan Itämeren jäällä

Kamerat esiin, mihis lähtis kirmaamaan?

Ooh - tuolla on pilkkijöitä,

mutta sitä ennen enkelin tekoon

kyllä naurattaa - awsome!
 
Ja nyt mennään tsiigaamaan noita pilkkijöitä,

eiku me halutaan juosta toiselle puolelle Baltic Seata
 
Jäljet vain jäi jälkeemme kun matka jatkui idylliseen Porvooseen.
 
Thank you!
 


Kommentit

  1. Hei vain, usein käyn kurkkaamassa täällä blogissasi.
    Tällä kertaa sattui hassusti kun luin otsikon postauksestasi. Luin suoraan että parasta erotiikkaa, ja arvaa olin hetken hämmentynyt. No luin eteen päin ja nopsaan tajusin lukihäiriön taas iskeneen.
    Nauroin melko makeasti tuota omaa mokaani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih - hassu juttu:)- sun pää/mielikuvitus juksas kivasti, ymmärrän, että olit vähän hämmentynyt. Kiva muuten kun käyt kurkkailemassa tätä blogia, mäkin kävin just sun sivulla, ihania kuvia ja mukavaa jutustelua.

      Poista

Lähetä kommentti