Kattoja

Käväisin mutsilla ja faijalla, siis lapsuudenkodissani. Tottakai se on mulle tuttu mesta ja mun pitäis tuntea sen näkymät kuin omat taskuni. Huomasin kuitenkin tuijottelevani olkkarin ikkunasta avautuvaa näkymää ihan niinkuin olisin nähnyt sen ensi kertaa. Jos joku, niin se näkymä on stadilainen, todellakin. Kattoja kattojen perään ja kaukana häämöttää niin Stokka kuin esimerkiksi Vanha ylioppilastalokin. Hienoa! Sit rupesin tsiigaan mutsin ja faijan sisäkattoja, ja havahduin ihailemaan parissa huoneessa olevia kauniita kattomaalauksia. Maalaukset on tehty 1920-luvulla ja niistä vastasi silloinen Kansallismuseon ja Kansallisoopperan lavastaja Karl Fager. On se jännä, miten yks kaks näkee tutut yksityiskohdat ihan uusin silmin. Tässä kuvia.
 
 
 
Useinhan tätä näkymää on tuijotellut, mutta nyt se näytti ihan erityisen hienolta, vähän on zoomattu kameralla tällä kertaa
 
 
 Ja Kansallismuseon torni, vähän zoomattu tämäkin...
 
 
Näkymää vastapäisen talon suuntaan, magee city-parveke
 
 
Fagerin maalaus, Tynellin valaisin
 
 
Kiva kattomaalaus, ja tollanen kai aika modernistinen kattokruunu - hyvä kombo.

Kommentit