Friskis&Svettis -viikko

Tämä viikko on mennyt aika pitkälti urheiluseura Friskis&Svettiksen 20-vuotisjuhlahumussa. Innostuin menemään mukaan juhlatoimikuntaan ja aloin ideoida ohjelmaan ja muita juhliin liittyviä juttuja ihan kunnon innolla. Asiahan on niin, että mä olin se, joka starttasi tän liikuntaseuran Suomessa sillon keväällä 1992. Mä sain tosihyvän jengin mukaan samantien ja yhdessä lähdettiin kehittämään tätä hauskaa, tehokasta ja monipuolista jumppaa tarjoavaa yhdistystä. Kaikist parhaiten meidät tunnetaan Kaivarin puistojumppien järjestäjänä - ennen meidän jumppia ei puistojumpat olleet lainkaan yleisiä, nythän jengi jumpaa melkein joka nurtsilla. Mut me oltiin uranuurtajia. Sisäjumppia meil on tääl Stadissa ollut parhaimmillaan noin 50 viikossa ja jäseniä parhaimmillaan yli 2500. Nyt niin jumppien lukumäärä kuin jäsenmääräkin on vähentynyt jonkin verran. Seuralla on ollut hankalaa saada hyviä jumppatiloja. Mä en ole muutamaan vuoteen ollut kovinkaan aktiivinen tän yhdistyksen toiminnassa, mut jotenkin nyt tuli sellanen fiilis että jotain pitäs tehdä. Mun "lapsi" ei saa jähmettyä paikalleen. Ruotsissahan täl järjestöllä on kuitenkin yli puoli miljoonaa jäsentä. Eli ei ainakaan jumpassa eikä järejestön ideassa voi olla mitään vikaa.

No, eilisissä bileissä mä toimin juontajana ja seremoniamestarina, mulla oli hyvä fiilis ja meininki koko illan, ja niin näytti muillakin olevan. Oltiin Ravintola Kaisaniemessä ja meitä oli noi 120 henkilöä. Safka oli mainiota, samoin bändi, joka oli mestoilla ihan vapaaehtoispohjalta. Upea Katri Rehnström lauloi myös pari kappaletta. Meil oli ohjaajien ja toimijoiden duunaamaa hauskaa ohjelmaa, ja luonnollisesti kunniakirjojen jakoa. Heh, mä olin väsännyt noi kunniakirjat. Alla kuva siitä kunniakirjasta, joka annettiin yhteisesti kaikille. Henkilökohtaisissa kunniakirjoissa oli sit vähän toisenlainen teksti. Tuo kiemura keskineliön takana on Friskiksen kakskytvuotislogo.

Mä olin niin täpinöissäni, että en ehtinyt edes kunnolla laittaa itseäni juhlatällinkiin - hiukset tupeerasin ja laitoin ponnarille, vanha, ennen nähty Helsinki10:stä ostettu musta vintagemekko ja Minna Parikan punaiset kengät vetäisin äkkiä päälle ja jalkaan, vahva silmämeikki ja kirkkaanpuinaista huulipunaa sain kasvoihin mutta kynnet jäi lakkaamatta. Punaiset swarovski-korvikset korviin ja menoks. Okei, täydestä meni, illan hämärtyessä ja tunnelman kohotessa kukaan ei varmaan tsiigannu mun kynsiä tai välittänyt siitä mitä mulla oli päällä.

Mä en itse ehtinyt räpsiä yhtään kuvaa, mutta saan niitä varmasti tässä viikon aikana. Laitan tähän sit jotain.

Kommentit