Ja kasoja...

Meidän remppa siis vaan jatkuu ja jatkuu. Lupasivat, että se ois valmis noin kahden viikon kuluttua. Kyseessähän on se vesivahingon jälkeinen urakka, kylppäri ja pikkumakkari pitäis laittaa uusiks. Remppa käsittää kokonaisuudessaan noin 15 neliötä. Eki sanoi, että kun hän oli pikkupoikana raksa-apulaisena, niin ne rakensi kokonaisen talon siinä ajassa ;). Jotenkin koko urakka on vaan tökkinyt ja tökkinyt, kolme kuukautta meni ilman, että kukaan oikein otti vastuuta mistään. Sittenhän meidän hymy hyytyi ja sen seurauksena hommiin näytti tulevan vauhtia. Kaikesta kammotuksesta huolimatta olen ihan iloinen siitä, että me jossain vaiheessa saadaan raikas uus kylppäri ja päästään samalla eroon meidän minimini-saunasta, jota kukaan ei käyttänyt.

Astiakaappi vähän vaiheessa, mutta
musiikkikamat ovat saaneet jo väistyä.
Mutta kuten mä oon jo moneen kertaan todennut, on tää remppa aiheuttanut mulle lisäpaineita saada erinäisiä kasoja, kaappeja, lipastoja jne. järjestykseen. Kun piti tyhjentää paikkoja vedepaisumuksen ja rempan alta, paljon yllätyksellistäkin roinaa tuli vastaan. Kun kaikki oli jo ihan ylösalaisin ja pöly peitti koko kampän, niin funtsittiin, että avokeittiötäkin vois vähän säätää. Mut sehän säätely loi lisää tarvetta karsia ja järkätä. Ja siitä taas on seurannut uusia kasoja olemassa olevien kasojen rinnalle.

Astiakaapin oon saanut jo vähän mallilleen, mutta sen seurauksena Ekin "studio" on levällään. Ja sit yritän järkätä kirjoituspöytäkamat tohon valkoiseen lipastoon, oon jo tyhjentänyt ja siirtänyt lipaston kamoja toisiin paikkoihin, mutta en ole vielä saanut laitettua kynä- ym tilpehöörejä lipastoon. Mut ensin niistä pitää karsia ainakin puolet. Ei ihminen tarvitse sataa kynää eikä kymmentä muoviviivotinta esimerkiksi.

Mulla on yksi vanha kiva puuarkku, jossa on ollut sekalaista kamaa kans; työkaluja, lamppuja, sulakkeita ja kaikkea heviä. Ne kamat on nyt nekin olkkarin lattialla odottamassa karsintaa ja uudelleen järjestelyä. Ajattelin tehdä siitä arkusta työkalu -ja ompelutarvikearkun. Mutta saa nähdä millon.

Huh - tää kama tekee mut välillä ihan toivottomaksi. Mutta jo aiemminkin käytetty sanonta siitä, että kaaoksesta syntyy järjestys, pätee varmaan tässäkin.

Tää on ihana arkku - tossa sisäkannen ja ulkokannen välissä
on salatila - sinne vois piilottaa jotain.
Muutenhan tästä tulee sit työ-  ja ompelukaluarkku - joskus.
Heviä kamaa, johtoja, ruuveja, työkaluja...
Puolet heivataan ja loput kauniisti
järjestykseen arkkuun.
Tähän senkkiin vois yrittää muodostaa
kirjoitusvälineosaston.

Kirjoituspöytäkamoja - miljoona kynää ja
viivottimia sekä muuta sälää. Näistä
aion karsia vielä lisää, vaikka puolet
kynistä esimerkiksi on jo hävitetty.
Miten ihmiselle voi kasaantua näin
mielettömästi kyniä?

Kommentit